Finnair Q2 2026 -tulos sekä kysymyksiä ja vastauksia | Finnair Suomi
Blue Wings -tarinat

Finnair Q2 2026 -tulos sekä kysymyksiä ja vastauksia

Finnair Q2 2026: Vahva suoritus toisella vuosineljänneksellä 

Emilia Rannanniemi, sijoittajasuhdepäällikkö

Finnairin toinen vuosineljännes oli poikkeuksellisen vahva. Liikevaihto kasvoi 16,4 prosenttia 916,7 miljoonaan euroon, ja vertailukelpoinen liiketulos nousi ennätystasolle 78,4 miljoonaan euroon. Myös matkustajamäärä kasvoi 7,6 prosenttia, matkustajakäyttöaste parani 79,9 prosenttiin, ja operatiivinen kassavirta oli vahva.

Vahvan tuloksen taustalla oli sekä onnistuminen omassa tekemisessämme että meitä tukenut markkinaympäristö. Matkustuskysyntä pysyi hyvällä tasolla koko vuosineljänneksen ajan, ja Aasian-liikenteessä nähtiin markkinakapasiteetin muutoksia, jotka tukivat yksikkötuottojen kehitystä. Samanaikaisesti myös rahtimarkkina pysyi vahvana, ja lisäpalveluiden myynnin kasvu jatkui.

Ensimmäinen vuosipuolisko oli kokonaisuudessaan vahva. Tammi–kesäkuussa liikevaihto kasvoi 14,4 prosenttia 1,7 miljardiin euroon, ja vertailukelpoinen liiketulos parani 77,8 miljoonaan euroon viime vuoden vertailukauden tappiolliselta tasolta. Vertailukauteen vaikuttivat työtaistelutoimet.

Strategiamme toteutus eteni vuosineljänneksen aikana suunnitellusti. Asiakastyytyväisyys parani edelleen, henkilöstön sitoutuminen vahvistui, ja jatkoimme verkostomme kehittämistä. Päätimme palauttaa lennot Turkuun ja Tampereelle sekä valmistelimme uusien Embraer E195-E2 -koneiden käyttöönottoa. Lisäksi allekirjoitimme aiesopimukset kuuden käytetyn Airbus A320ceo -koneen vuokraamisesta osana laivaston uudistamista.

Vahvan alkuvuoden seurauksena tarkistimme vuoden 2026 liikevaihto-ohjeistustamme. Ennakoimme nyt liikevaihdon olevan 3,4–3,5 miljardia euroa ja vertailukelpoisen liiketuloksen 120–190 miljoonaa euroa vuonna 2026. Ohjeistus perustuu oletukseen, ettei polttoaineen saatavuudessa tapahdu merkittäviä häiriöitä.

Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että toimintaympäristöön liittyy paljon epävarmuutta. Geopoliittiset jännitteet, Lähi-idän tilanne, polttoaineen hintakehitys sekä markkinan asteittainen normalisoituminen voivat vaikuttaa kysyntään, hinnoitteluun ja kannattavuuteen loppuvuoden aikana.

Usein kysytyt kysymykset Q2-tuloksesta

Mikä vauhditti lisämyynnin kasvua?

Kasvua tukivat uudet lisäpalvelutuotteet sekä ostamisen sujuvoittaminen ja personoinnin kehittäminen.

Voitteko avata yksikkökustannuksen kasvua toisella vuosineljänneksellä?

Yksikkökustannus kasvoi pääasiassa sesongin korkeamman aktiviteettitason ja kasvaneiden matkustajamäärien seurauksena. Suuri osa kustannusten vuosikasvusta liittyi volyymikasvuun ja sesonkiluonteiseen resursointiin. Muu kasvu johtui inflaatiosta, mukaan lukien työehtosopimukset, sekä tuleviin hankkeisiin liittyvistä korkeammista koulutuskustannuksista ja parantuneen tuloksen myötä kasvaneista lyhyen aikavälin kannustinvarauksista.

Miten odotatte polttoainekulujen kehittyvän vuoden toisella puoliskolla?

Olemme suojanneet noin 76 % toisen vuosipuoliskon polttoainekuluista. Suojaukset huomioiden polttoaineen hinnan 10 prosentin muutos vaikuttaisi tulokseemme arviolta 18 miljoonaa euroa.

Perustuvatko polttoainesuojauksenne Helsinki-Vantaalle toimitettavan polttoaineen hintoihin vai tukkumarkkinahintoihin?

Suojauksemme perustuvat markkinoilla saatavilla oleviin indekseihin.

Miltä lentopolttoaineen saatavuus näyttää Finnairin ja laajemmin markkinan kannalta toisella vuosipuoliskolla?

Nykyisen näkemyksemme ja pitkäaikaisten kumppaneidemme kanssa käymämme tiiviin vuoropuhelun perusteella emme ennakoi polttoainerajoituksia tai saatavuusongelmia Helsinki-Vantaalla. Euroopassa voimme tarvittaessa operoida yli 80 % kohteistamme tankkaamalla polttoaineen Helsingissä. Maailmanlaajuisesti meillä ei ole viitteitä polttoainepulasta tai paikallisten toimijoiden tai viranomaisten asettamista rajoituksista, ja näkyvyytemme säilyy hyvänä.

Johtuiko Euroopan-reittien matkustajakasvu vaihtomatkustajista vai suomalaisista matkustajista?

Kasvua tukivat sekä suomalaisten kysyntä että vaihtomatkustus. Suomalaisasiakkaiden kysyntä ulkomaanmatkailulle on ollut vahvaa, ja Aasian-liikenteen myönteinen kehitys on tukenut matkustajavirtoja myös Euroopan-verkostossamme. Lisäksi 12 uuden Euroopan-kohteen avaaminen on kasvattanut matkustajamääriä Euroopassa.

Miten uudet Euroopan-reitit ovat kehittyneet?

Uudet reitit ovat kokonaisuutena kehittyneet hyvin. Kuten odotettua, varaustahti vaihtelee kohteittain, mutta tähän mennessä reittivalinnat näyttävät onnistuneilta ja kaupallisesti houkuttelevilta.

Onko Aasian-liikenteessä tapahtunut muutoksia lentovarauksissa?

Selkein myönteinen kehitys nähtiin maaliskuun lopulla. Varausten kasvu ei ole erityisesti hidastunut rauhanneuvottelujen edetessä, eikä Lähi-idän tilanteella ole viime aikoina ollut merkittävää vaikutusta varauksiin.

Ovatko Lähi-idän hubit täysin toimintakunnossa?

Tilanne on edelleen vaihteleva. Paikalliset lentoyhtiöt ovat pääosin jatkaneet operointia, vaikka monet lennot perutaan taktisesti lyhyellä varoitusajalla tilanteen päivittäisen arvioinnin perusteella. Sen sijaan eurooppalaiset lentoyhtiöt ovat keskeyttäneet lentoja esimerkiksi Dubaihin ja Dohaan Euroopan lentoturvallisuusviraston alueelle antaman korkeimman tason turvallisuussuosituksen jälkeen.

Miltä syksyn varausnäkymä näyttää?

Varauksia on kertynyt hyvään tahtiin. Lentolippuvelka kasvoi 13 prosenttia vuodentakaisesta, ja Aurinkomatkojen tutkimuksen mukaan kuluttajien halukkuus matkustaa ulkomaille on toiseksi korkeimmalla tasollaan koronapandemian jälkeen.

Johtuiko lentolippuvelan kasvu korkeammista lippuhinnoista vai volyymeista?

Kasvu johtui sekä korkeammista volyymeista että lippuhinnoista. Volyymit muodostivat kasvusta ison osan.

Mitkä tekijät Lähi-idän lisäksi vaikuttavat matalampaan kapasiteetin kasvuennusteeseen?

Muita merkittäviä yksittäisiä ajureita ei ole. Kapasiteetin kasvuarvioon vaikuttavat mm. jatkuva verkoston optimointi sekä se, että yksi A350-kone oli alkuvuonna maassa muutaman kuukauden odotettua pidempään.

Mitä liikevaihto- ja kapasiteettiohjeistus kertovat yksikkötuotto-odotuksista toisella vuosipuoliskolla?

Oman kapasiteettimme odotetaan kasvavan noin 5 prosenttia vuonna 2026, mikä on hyödyllinen mittari oman lentotoimintamme volyymikehityksen ja liikevaihdon kasvun välisen yhteyden arvioimiseksi.

Miksi ette nostaneet tulosohjeistusta, vaikka nostitte liikevaihto-ohjeistusta?

Polttoainekulut ovat merkittävin yksittäinen epävarmuustekijä, sillä markkinahinnat voivat muuttua nopeasti. Suojaukset huomioiden polttoaineen hinnan 10 prosentin muutos vuoden toisella puoliskolla vaikuttaisi tulokseen arviolta 18 miljoonaa euroa, ja viimeaikaiset futuurihintojen muutokset havainnollistavat tätä volatiliteettia. Lisäksi pitkittynyt konflikti voisi lopulta heikentää kuluttajaluottamusta, vaikka tällaista vaikutusta ei ole toistaiseksi nähty. Nämä epävarmuudet puoltavat nykyisen tulosohjeistushaarukan säilyttämistä.

Tarkoittavatko kuusi käytettyä A320ceo-konetta laivaston kasvattamista vai vanhojen koneiden korvaamista?

Koneilla korvataan osin vanhaa kalustoa, mutta osa niistä sijoitetaan reiteille, joita kumppanimme ovat tähän asti operoineet puolestamme. Näin ollen oma operoitava laivastomme kasvaa.

Minkä ikäisiä A320ceo-koneet ovat, ja millä hinnalla ne vuokrataan?

Jos etenemme aiesopimusten pohjalta, pidämme ehtoja houkuttelevina. Koneet ovat alle 10 vuotta vanhoja, ja niiden odotetaan saapuvan meille vuonna 2027.

Jatkuuko käytettyjen A320/321ceo-koneiden vuokraushanke, vai riittävätkö nämä kuusi konetta?

Jatkamme hanketta tavoitteenamme saavuttaa aiemmin mainittu 12 koneen kokonaismäärä.

Millaista keskimääräistä vuotuista kapasiteetin kasvua 2–2,5 miljardin euron investointiohjelma voisi tuoda strategiakaudella?

Tämä riippuu osin uusien koneiden toimitusaikataulusta ja siitä, missä määrin käytämme siirtymäkauden aikana wet lease -kapasiteettia. Tavoitteenamme on optimoida sekä oma että vuokrattu kapasiteetti 4 prosentin matkustajamäärän kasvutavoitteen tukemiseksi. 


Siirtyi sivulle: Finnair Q2 2026 -tulos sekä kysymyksiä ja vastauksia