Tulevaisuuden lentäjäkoulutusta virtuaalitodellisuutta hyödyntäen
Ilmailu on ala, joka kehittyy eteenpäin jatkuvasti harppauksin. Hyödynnämme Finnairilla uutta teknologiaa niin asiakkaiden palvelussa kuin henkilöstön jokapäiväisessä työssä. Olemme myös mukana monessa kehityshankkeessa viemässä alaa eteenpäin ja pohtimassa, miltä erilaiset ratkaisut voisivat tulevaisuudessa näyttää.
Yhtenä esimerkkinä ilmailualaa modernisoivista kehityshankkeista on 1.6.2022 käynnistynyt Tampereen yliopiston hanke, jossa on tutkittu virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä ja uusia käyttömahdollisuuksia eri toimialoilla. Hankkeessa on ollut Finnairin lentokoulutusosaston lisäksi mukana erilaisia suomalaisia toimijoita, oppilaitoksia ja yrityksiä. Haastattelimme tähän juttuun Finnairilta mukana olleita Finnair Flight Academyn liiketoiminnan kehittämisestä vastaavaa johtajaa Arto Helovuota ja pääteoriakouluttajaa Erik Korpijärveä.
Arto ja Erik ovat tutkimushankkeessa mukana ollessaan päässeet pohtimaan, voisiko virtuaalitodellisuus tarjota tulevaisuudessa lentäjäkoulutukseen tehokkaan ja modernin lisän, jolla voitaisiin korvata osa nykyisestä simulaattori- ja luokkahuoneopetuksesta, ja jossa lentäjät voisivat harjoitella lentämistä samaan tapaan kuin lentosimulaattorissa.
Tällä hetkellä Finnairin lentäjien koulutukseen kuuluu monipuolisesti teoriakoulutusta luokkahuoneessa, kotona tehtäviä e-learning-osioita, simulaattori- ja harjoituslaitekoulutusta sekä koulutuslentoja lentokoneessa. Lentäjillä on Finnairille tullessaan jo lentäjän peruskoulutus, minkä jälkeen he saavat niin kutsutun yhtiökoulutuksen ja suorittavat tyyppikurssin, joka antaa heille kelpuutuksen toimia tietyssä lentokonetyypissä. Puolivuosittain lentäjät käyvät lisäksi kertauskoulutuksessa, joka sisältää teoriaosuuden lisäksi kaksi päivää simulaattorikoulutusta.
“Tutkimushankkeessa tavoitteemme on ollut löytää kalliiden ja yhdessä paikassa toimivien lentosimulaattoreiden rinnalle muun tyyppisiä koulutusratkaisuja, jotka olisivat skaalattavissa paremmin kuin yksittäinen lentosimulaattori. Tämä vapauttaisi lentosimulaattorista käyttöaikaa, eikä meille tulisi kapasiteettiongelmia”, Arto kertoo.
Tiukat säädökset ja koulutuksen luonne ohjaavat
Virtuaalitodellisuuden käytännön hyödyntämistä rajoittavat kuitenkin vielä toistaiseksi tiukat viranomaismääräykset ja sääntely.
“Ilmailun säädösmaailma on kohtuullisen konservatiivinen, eikä tällä hetkellä ole vielä hyväksytty mitään valmiita ratkaisuja. Olemme kuitenkin konseptitasolla testanneet erilaisia toteutuksia, joita voisimme ottaa käyttöön sitten kun näemme, mihin suuntaan määräykset kehittyvät”, Erik sanoo.
Finnair, kuten monet muutkin lentoyhtiöt, sisällyttää lentäjäkoulutukseensa yli viranomaisen vaativan minimimäärän koulutustunteja. Pohdinnassa onkin ollut, voisiko viranomaisvaatimukset ylittävässä koulutusosiossa hyödyntää virtuaalitodellisuutta jo nyt. Erik sanoo: “Alkuvaiheessa tavoitteemme on kehittää viranomaismääräykset ylittävää koulutusta, ja määräysympäristön kehittyessä miettiä myös pakollisten osioiden korvaamista.”
Toinen määrittävä erityistekijä on lentäjäkoulutuksen luonne: lentosimulaattorissa ei lähtökohtaisesti koskaan harjoitella yksin, vaan lentämistä on simuloimassa aina vähintään kaksi ohjaajaa.
“Finnairin keskeisimpiä kysymyksiä tässä hankkeessa on ollut tutkia, miten virtuaalitodellisuus toimisi moniohjaajakoulutuksessa. Tyypillisesti virtuaalimaailmat koulutuskäytössä perustuvat siihen, että simuloidussa ympäristössä toimitaan itsenäisesti. Meille on kuitenkin ensisijaisen tärkeää, että virtuaalitodellisuus, jossa harjoitellaan, mahdollistaa kahden ohjaajan yhteistyön samalla tavalla kuin se lentosimulaattorissa toimii”, Arto sanoo.
“Tähän liittyy myös käytettyyn teknologiaan liittyviä kysymyksiä. Virtuaalilasit päässä näkökenttä ei ole täysin sama kuin normaalitilanteessa, mikä voi myös rajoittaa yhteistyötä rinnalla toimivan toisen lentäjän kanssa. Olemme tutkineet tätä lentosimulaattorissa ja tästä on myös valmistumassa opinnäytetyö”, hän jatkaa.
Jatkuvaa kehitystä ja kehittämistä
Sekä Arto että Erik ovat hankkeessa mukana olemisen aikana yllättyneet, miten erilaisia ja eritasoisia teknisiä ratkaisuja on tarjolla. Toisaalta teknisen kehityksen vauhti on myös päätähuimaavaa – puolitoista vuotta sitten tarjolla olleet ratkaisut eroavat hyvin paljon siitä, minkälaisia toteutuksia tänä päivänä voidaan tehdä.
Arto ja Erik ovat matkan varrella päässeet testaamaan erilaisia vr-ratkaisuja, joissa osassa virtuaalimaailma on toteutettu täysin virtuaalisesti ja osassa kyseessä on ollut niin kutsuttu “mixed reality”, eli sekoitus todellista ja virtuaalimaailmaa. Osa kokemuksista on tarjoillut wow-elämyksiä ja osa puolestaan turhautumisen kokemuksia, kun tuttu kytkin tai nappula ei olekaan toiminut halutulla tavalla.
“Kokemuksia on ollut hyvin laidasta laitaan, ja siksi meidän pitääkin miettiä tarkkaan, minkälaisia ratkaisuja pyrimme tämän tyyppisellä toteutuksella tulevaisuudessa tekemään. Virtuaalitodellisuuden käyttäminen ei ole itsetarkoitus, vaan meidän pitää valita tarkasti, mitä tavoitteita se koulutuksessamme parhaiten palvelee”, Arto jatkaa.
Jatkuvaa kehitystä ei tapahdu vain virtuaaliratkaisujen saralla, vaan se on myös ominaista lentäjien koulutuksessa. Erik sanoo: “Korkean turvallisuustasomme edellytyksenä on jatkuva koulutus ja koulutuksen kehittäminen. Toimintaympäristö muuttuu, ja samalla lentokoneet ja niiden järjestelmät kehittyvät eteenpäin. On esimerkiksi GPS -häirintää, mistä ei kymmenen vuotta sitten puhuttu ollenkaan.”
Arto jatkaa: “Työympäristö, missä lentäjä toimii, monipuolistuu. Se kasvattaa koulutuksellisia tarpeita jatkuvasti, erityisesti tiedollisissa asioissa. Vaikka itse lentokoneen lentäminen ei niinkään muuttuisi, erilaisten työkalujen, järjestelmien ja toimintojen ymmärtäminen ja käyttäminen muuttuu, mikä ajaa koulutuksen jatkuvan kehittämisen tarvetta.”
Hyvä konsepti ja tulevaisuuden mahdollisuudet
Erik ja Arto ovat hankkeessa mukana ollessaan ymmärtäneet, miten teknisesti hyvä nykyinen lentäjien simulaattorikoulutus on.
“Vaikka lentosimulaattori on konseptina jo hieman ikääntynyt, se on koulutuksen vaikuttavuuden näkökulmasta todella immersiivinen ja hyvä kokemus, ja vastaa huikean hyvin lentäjän työympäristöä. Vastaavan vaikuttavuuden luominen – tai edes lähelle sitä – vaihtoehtoisilla malleilla, on aika haastava tehtävä”, Erik pohtii.
Arto yhtyy Erikin pohdintaan: “Ilmailu on suunnannäyttäjä simulaattoreiden käytössä työelämäkoulutuksessa turvallisuuskriittisillä aloilla. Monella alalla ei tähän mennessä ole ollut minkäänlaisia simulaatioita käytössä, kun meillä on ollut jo vuosikymmenten ajan. Muilla aloilla ensimmäinen askel on virtuaalitodellisuuteen siirtyminen ja mahdollisesti tulevaisuudessa monipuolisempaan ja hienompaan simulaattoriin siirtyminen. Meidän tapauksessamme pitää asiaa ajatella toisesta näkökulmasta ja pohtia, pystyisimmekö korvaamaan virtuaalitodellisuudella joitain tähän asti simulaattorissa suoritettuja elementtejä – niin, että koulutuksen laatu säilyy tai jopa paranee entisestään.”
Hankkeen loppuessa vuoden 2025 lopussa tavoitteena on, että ymmärrystä virtuaaliteknologian käytöstä on riittävästi, jotta Finnairin lentokoulutuksen virtualisointiin pystytään luomaan jonkinlainen tiekartta siinä määrin, kun se katsotaan järkeväksi.
“Pystyisimme varmasti hyödyntämään virtuaalitodellisuutta lentäjäkoulutuksessa jo nyt, mutta haluamme ensin perinpohjin ymmärtää, missä tilanteessa sitä on teknisesti järkevää käyttää. Uskon, että muutaman vuoden sisällä meillä on jo muutamia toteutuksia käytössä”, Arto summaa.
Kiinnostaako lentäjän ammatti? Lue lisää lentäjän työstä ja työn vaatimuksista Liikennelentäjät-urasivultamme.