Lapin matkailua pienellä hiilijalanjäljellä | Finnair Suomi
Blue Wings

Lapin matkailua pienellä hiilijalanjäljellä

Viimeisen vuoden aikana olemme tottuneet miettimään matkailun vastuullisuutta terveysturvallisuuden näkökulmasta. Toinen tärkeä teema, ympäristövastuu, on pitänyt pintansa pandemian aikanakin. Hiilijalanjäljen pienentäminen ja kierrätys ovat entistä tärkeämpiä.

Anne Larilahti

Kun Finnair ja Fintraffic toteuttivat yhdessä mahdollisimman polttoainetehokkaan lennon Helsingistä Kittilään, päätin hypätä kyytiin ja samalla tutkailla mitä Lapin yrittäjät ovat keksineet pienentääkseen ympäristöjalanjälkeään ja ollakseen mukana ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Lento Kittilään kaikki vaiheet optimoiden

Lennon suunnittelu aloitettiin useita päiviä ennen lähtöä. Mukana oli tahoja lennonsuunnittelusta catering-toimintoihin. Kaikkia lennon vaiheita mietittiin erikseen ja yhdessä, mistä kaikkialta voisimme säästää. Lopputuloksena oli 3X% vähemmän päästöjä kuin normaalilla lennolla. Suurin osa säästöistä tuli biopolttoaineen käytöstä.

Osa päätöksistä on suoraviivaisia: tankataan mukaan vettä tismalleen mukaan tulevan asiakasmäärän tarpeisiin, ei yhtään ylimääräistä. Jokainen vähennetty kilo pienentää polttoaineen tarvetta.

Toiset päätökset ovat hankalampia. Vältimme ylimääräisen rullauksen jäänpoistopaikalle, kun pidimme koneen edellisen yön sisätiloissa. Hangaarin ovien avaaminen koneelle toi kuitenkin mukanaan myös kylmää ilmaa, jonka lämmittäminen vei energiaa. Kaikesta tästä tarvitaan dataa, jotta voidaan valita oikeat vaihtoehdot.

Lennon aikana pilotit voivat vaikuttaa polttoaineen kulutukseen monin tavoin. Suora reitti on periaatteessa tehokkain, mutta ajantasainen tieto sääolosuhteista voi tehdä pienestä poikkeamasta tai korkeuden muutoksesta säästötoimenpiteen. Myös vauhti vaikuttaa. Jos kone lähtee myöhässä, aikataulun kiriminen minuutin verran ilmassa vie polttoainetta noin 100kg. Tähän voin itsekin vaikuttaa tulemalla ajoissa portille.

Vaihtoehto lentämiselle olisi ollut juna Rovaniemelle tai Kolariin, tai autoilu Kittilään. Juna Suomessa kuljettaa hiilineutraalisti, ja juna-asemilta, kuten lentokentältäkin, pääsee kätevästi eteenpäin hiihtokeskuksiin bussilla. Aikaa toki menee hurjasti enemmän kuin lentäen. Autolla yksin ajellen hiilijalanjälki olisi ollut lentoa suurempi.

Vastuullista majoitusta tunturin kupeessa

Vastuullisen majoituksen etsiminen Kittilässä oli helppoa. Kansainvälinen Green Key ja Business Finlandin Sustainable Travel Finlandin merkit löytyivät usean majoittajan verkkosivuilta. Myös ympäristösertifioitua mökkimajoitusta oli tarjolla, ja eteen osuikin Levin alueella ensimmäisenä sertifioitu yritys, Eat Shoot Drive.

Eat Shoot Driven yrittäjäpariskunnan tie Leville ei ole se tavallisin. Hanna Ylijukuri on Tukholmassa syntynyt ja paljon maailmaa kiertänyt rahoitusammattilainen, ja Neil Walton valokuvaaja Englannista. Pari asui vuosia Dubaissa, jossa hiilijalanjälki per asukas on moninkertainen Suomeen verrattuna. Kulutus, shoppailu ja kimaltavat kauppakeskukset ovat oleellinen osa vapaa-ajanviettoa. Kontrasti entiseen oli Lappiin muuttajille suuri, mutta sitä haettiinkin.

”Vastuullisuus oli yrityksen ytimessä jo suunnitteluvaiheessa”, kertoi Hanna. ”Energian säästäminen ja kierrätys on suomalaisille itsestään selvää, eikä siitä ole meille markkinoinnissa hyötyä, vaikka rahaahan se toki jonkin verran säästää. Teemmekin tätä enimmäkseen sen takia, että koemme sen oikeaksi. Haluamme pyörittää vastuullista yritystä.”

Oman yrityksen lisäksi Hanna on aktiivisesti mukana inspiroimassa muita alueen yrittäjiä samalle polulle Levin ohjelmapalveluyrittäjien yhdistyksen ja Kittilän elinkeinopalvelujen kautta.

Anne Larilahti

Mäkeen ympäristösertifioidussa hiihtokeskuksessa

Laskettelun ja ympäristön suhde on monimutkainen. Laji on riippuvainen kylmästä säästä ja puhtaasta lumesta. Se vie harrastajat ulkoilmaan ja lähelle luontoa. Toisaalta hissien pyöritys ja alkukauden lumetus vie paljon energiaa, ja harrastuspaikat harvoin ovat lähellä suuria asutuskeskuksia, joten matkustamista tarvitaan.

Levi Ski Resort Oy:n Jouni Palosaari on innostunut uusista teknologioista, joiden avulla päästään huomattaviin energiasäästöihin. Levi olikin Pohjoismaiden ensimmäinen ISO 14001 ympäristösertifioitu hiihtokeskus, ja uusiutuvan energian käytön lisäksi työkalupakista löytyy paljon kekseliäitä ratkaisuja.

Tunturia peittää kaunis tasainen lumikerros. Osa lumesta on luonnonlunta, mutta suuri osa siitä tehdään lumetusjärjestelmällä. Lopputulos on luonnollinen, mutta suunnittelu on huolellista.

”Lunta tehdään juuri oikea määrä, ja juuri oikeissa lämpötiloissa. 246 automaattitykkiä tietää, milloin on paras hetki tehdä lunta. Rinnekoneiden kuskit seuraavat näytöllään kuinka paksu lumikerros milläkin kohtaa tunturia on. Näin varmistetaan hyvä peite kaikkialla, mutta ei tehdä lunta turhaan”, Jouni kertoo.

”Keväällä 2020 hissit suljettiin etuajassa koronarajoitusten takia, ja rinteisiin jäi paljon lunta. Tämä säilöttiin pressujen alle, ja otettiin käyttöön tämän kauden aloituksessa. Yli 100 000 kuutiota lunta siirtyi kaudelta toiselle ja vähensi huomattavasti energian kulutusta.”

Rinteet valaistaan ledivaloilla ja kiinteistöt lämpiävät pääsääntöisesti maalämmöllä. Lumetuksesta syntyvä hukkalämpö (80 %) ohjataan maalämpöputkiin varastoon ja sieltä sitten lämmityksenä takaisin kiertoon.

”Kaikilla työntekijöillä on roolinsa tässä. Meillä on pidetty taloudellisen ajon koulutuksia ja rinnekoneiden ja moottorikelkkojen polttoaineen kulutusta onkin saatu reiluja säästöjä. Rinteellä kulkee myös Suomen ensimmäinen hybridirinnekone, joka käyttää jarrutusenergiaa rouhimen pyörittämiseen”.

Tulevaisuuden suunnitelmissa on myös oman aurinkovoiman tuottaminen. Tähän löytyy hieno esimerkki lähiseudulta, sillä Tonttulan elämyskylän 480 aurinkopaneelia ovat lyhyen rekiretken päässä.

Aurinkovoimaa vuorokauden ympäri

Tonttula tarjoaa majoitusta, kahvilapalveluja, monenlaisia aktiviteetteja, yleisen saunan ja paljon muuta. Sauna lämpiää puilla, mutta muuten suuressa ja koko ajan kasvavassa roolissa energiantuottajana on aurinko.

Tonttulan kahvilan tuolit ovat kiertäneet paikalle vanhan kokoustilan ja fine dining -ravintolan kautta. Päällisiä on tuunattu tarpeen mukaan, mutta laadukkaasti tehdyt tuolit ovat pitäneet pintansa erilaisissa rooleissa. Samoja tuoleja löytyy mustaksi maalattuna ja kullanvärisin koristein Asia-ravintolasta Levin keskustassa.

Saman ravintolan katossa roikkuvat Aasia-vaikutteiset lamput kantoivat edellisessä elämässään poronsarvia täysin erilaiseen konseptiin sopiakseen. Hullu Poro Oy kattaa lukuisia ravintoloita ja majoitusyrityksiä, joten tavaran kierto niiden välillä on taloudellisesti järkevää.

”Minulle on ollut lapsesta asti selvää, että tavaraa ei laiteta haaskuuseen, vaan se korjataan ja käytetään uudestaan. Maalataan ja tuunataan. Laitan omaa tavaraa kiertoon ravintolasta toiseen ja pyrin olla ostamatta kaikkea uutena. Hulluporo Areenan lamputkin löytyivät Helsingin Kappeli-ravintolasta ja hyvin sopivat tänne” Tonttulan emäntä Päivikki Palosaari kertoo.

Keskustelu siirtyy aurinkovoimaan, kun Mika Latva saapuu paikalle. ”Aurinkopaneelikentän maksimituotto on 1,3 megawattia. Sen avulla lämmitetään vettä, sähkön tuottaminen ei ole järkevää. Kesällä aurinkoa tietysti on enemmän kuin tarpeeksi, ja sama oikeastaan keväälläkin. Vaikka päivät eivät ole vielä niin pitkiä, niin lumi heijastaa aurinkoa voimakkaasti, ja tyhjiökeräimet saavat säteilyä monesta suunnasta. Ylimääräinen tuotto menee meidän akkuvarastoon, jota ”vuokrataan” myös kantaverkon tasausvarastoksi.”

Mielenrauhaa tunturista

Kuten monet muutkin ulkoilmaihmiset pääkaupunkiseudulla, Anette Latva-Piikkilä istui autoissa, junissa ja lentokoneissa, jotta pääsi harrastustensa pariin. ”Alkoi tuntua, että kaikki aika meni matkustamiseen. Miksei kaikki voisi alkaa jo kotiovelta? Halusin myös tehdä työtä, joka ei veisi liikaa aikaa, mutta jolla olisi myös yhteiskunnallista merkitystä. Lopputuloksena oli päätös muutosta pohjoiseen ja uuden yrityksen perustaminen.”

Anette Latva-Piikkilä

Anetten yritys Discover Lapland järjestää vaellus-, pyöräily- ja vapaalaskuretkiä naisille. Yrityksen tärkein pääoma on osaaminen, omaisuuteen on investoitu hyvin vähän. Tarvikkeita vaelluksille vuokrataan tarpeen mukaan, ja se mitä ostetaan, ostetaan vuosikausiksi eteenpäin. Myös asiakkaille toimitetaan selkeät ohjeet siitä mitä tarvitaan ja vinkkejä mistä tarvikkeita voi hankkia vuokralle tai mitä kannattaa ostaa, niin että sille on käyttöä vielä vaelluksen jälkeenkin.

Discover Lapland on maailman ensimmäinen Green Activities sertifioitu yritys. Sertifikaatin vaatimien dokumenttien valmistelussa Anette huomasi, että oli paljon sellaista, mitä oli jo tehty, mikä tuli hänelle luonnostaan. Prosessi toi kuitenkin lisää rakennetta tekemiseen, ja sertifikaatti tuo yritykselle uskottavuutta.

”Ympäristöstä huolehtiminen näkyy markkinoinnissamme, ja se varmaan osaltaan myös tuo meille asiakkaita, jotka jakavat arvomme. Meidän tarkoituksemme on tuottaa heille luontoelämyksiä, joissa he voivat myös luottaa, että retken jalanjälki on mahdollisimman pieni. Haluamme myös, että lähtiessään asiakkailla olisi entistä vahvempi sidos luontoon ja se vaikuttaisi tulevaisuudessa myös heidän muihin valintoihinsa.”

Anetten kanssa samoilla poluilla, tai ainakin niitä kokeilemassa on hurja määrä etätyöläisiä. Yllästunturin kupeessa mökkejä vuokrataan koko kaudeksi tai ainakin viikoiksi kerrallaan. Päivätyö on yhtä helppoa tunturimökistä kuin keskusta-asunnosta, ja sukset voi polkaista jalkaan kotirapulla. Aika näyttää, jääkö tämä pandemiavuoden erikoisuudeksi, vai onko kaipuu puhtaaseen luontoon niin voimakas, että vakituisten asukkaiden määrä tuntureilla kasvaa. 
 


Siirtyi sivulle: Lapin matkailua pienellä hiilijalanjäljellä