Matkailu on monelle elinehto: ”Viruksen kanssa on opittava elämään” | Finnair Suomi

Blue Wings

Matkailu on monelle elinehto: ”Viruksen kanssa on opittava elämään”

Helmikuussa 2020 Lapin matkailukysyntä oli suurempaa kuin koskaan. Vuosikymmenien aikana tehty työ kantoi hedelmää, ja Suomen Lapista oli onnistuttu brändäämään kansainvälisesti vetovoimainen talvimatkailun kruununjalokivi. Vuodesta 2020 piti ennusteiden mukaan tulla historian paras matkailuvuosi Lapille.

Finnair Lapland Aurora Borealis
Heidi Lemmetyinen

Sitten iski korona, ja kaikkien aikojen syöksykierre matkailussa. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan kestää 4-5 vuotta ennen kuin Lapin matkailu palaa vuoden 2019 tasolle. Lappi ei ole kurimuksessa yksin, sillä kesätapahtumien ja talvisten yrityskongressien perumisen johdosta myös kaupunkien matkailuelinkeino on ottanut takkiinsa. 

Matkailuteollisuuden merkitys Suomelle jää toisinaan julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle, joten kerrataan hieman. Matkailun osuus Suomen BKT:sta on 2,7%, eli suurempi kuin esimerkiksi metsäteollisuus. Matkailuviennin arvo on ollut parhaimmillaan yli viisi miljardia euroa vuodessa, mikä on yli 5% Suomen kokonaisviennistä. Kyseessä on Suomen kolmanneksi suurin palveluvientiala. Matkailu työllistää maassamme142 000 henkilöä ja sen kokonaiskysyntä on noin 16 miljardia. Tähän ei ole laskettu mukaan kerrannaisvaikutuksia, jotka lisäävät Suomen matkailusta saamia tuloja noin puolella.

Matkustaminen on vientiyrityksille välttämätöntä

Matkailuala tekee muutakin kuin tuo Suomeen turisteja tai kuljettaa suomalaisia ulkomaan lomille. Matkustaminen on välttämätöntä suomalaisille vientiyrityksille, joiden markkinat ovat maailmalla.

“Luottamuksen rakentaminen asiakkaiden kanssa ei onnistu tietokoneruudun välityksellä”, toteaa yli 60 maassa toimivan leikki- ja liikuntapaikkoja sekä teemoitettuja aktiviteettipuistoja valmistavan Lappset Groupin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo. “Erikoisasiantuntemusta vaativat kokonaisratkaisut, huoltopalvelut, asennus tai toimitusten laadun varmistaminen eivät onnistu etänä. Työntekijöidemme on myös matkustettava oppiakseen ja verkostoituakseen.”

Ikäheimon mukaan Suomen tiukat matkailurajoitukset ovat asettaneet haasteita yrityksen HR-osastolle, jonka on tehtävä valtava määrä tiedonhankintaa ennen jokaisen yksittäisen matkan alkua. Matkustusrajoitusten jatkuvat muutokset myös vaikeuttavat ennakointia ja ulkomailla tapahtuvan työn suunnittelua.

“Korona ei ole katoamassa maailmasta aivan heti. Meidän tulisi oppia elämään sen kanssa ja saatava pidempiaikaiset askelmerkit siihen, kuinka huomioida terveys ja turvallisuus edellä elinkeinoelämän matkustustarpeet. Matkustusrajoitusten yhtenäistäminen EU-tasolla toisi haastavaan tilanteeseen parempaa synkroniaa”, Ikäheimo pohtii.

Keskuskauppakamarin kyselyssä 86 % suomalaisista vientiyrityksistä arvioi Suomen poikkeuksellisen tiukkojen matkustusrajoitusten aiheuttavan heille ongelmia. 

Finnair Lapland Dog Sled Ride

Lappi toivoo arkijärkisiä ohjeita matkailun järjestämiseen

Myös Visit Rovaniemen johtaja Sanna Kärkkäinen kaipaa selkeyttä matkailun pelisääntöihin. 

“On hienoa, että matkailurajoituksia on alettu purkaa, mutta jäljellä on vielä paljon avoimia kysymyksiä esimerkiksi karanteenivaatimuksesta ja matkakohteessa tehtävästä toisesta testistä. Ymmärrämme, että turvallisuus ja terveys on tärkeintä. Lapissa on totuttu ratkomaan vaikeitakin tilanteita, ja olemme valmiita tekemään yhteistyötä paikallisten terveysviranomaisten kanssa rakentaaksemme toimivan ja turvallisen ympäristön, jossa matkailu olisi mahdollista.”

Matkailulla on korostunut merkitys Lapin taloudelle. Ilman matkailuelinkeinoa työllistyminen voisi monilla Lapin paikkakunnilla olla hankalaa. Matkailun työllistävyysvaikutus Lapissa on 10 000 henkilötyövuotta, ja sen vaikutukset säteilevät myös muille palvelutoimialoille. Kerrannaisvaikutuksineen matkailuelinkeino tuo 1,5 miljardia euroa vuodessa Lapin talouteen.

Monet Lapin matkailuyrityksistä ovat mikro- ja perheyrityksiä. Matkailun vähentymisellä on siten raskaat vaikutukset perheiden ja kokonaisten sukujen elämään. Myös porotalous on joutunut ahtaalle, kun ravintoloista puuttuvat poronlihaa syövät asiakkaat. Lapissa pelätäänkin nyt aasialaisten ja keskieurooppalaisten turistien siirtyvän Ruotsiin, jonka matkailurajoitukset eivät ole yhtä tiukat kuin Suomessa. 

Kärkkäinen toivoo pienyritysten säilyvän hengissä, että ne pääsisivät takaisin nousuun virustilanteen joskus parantuessa. “Toisin kuin monesti luullaan, kerran menetetyt matkailun työpaikat eivät palaudu nopeasti”, hän huomauttaa.

Kotimaan matkailubuumi pelasti osan Lapin kesäkaudesta, mutta talvikaudeksi tarvitaan myös ulkomaisia turisteja. Kansainväliset matkustajat käyttävät kohteissa enemmän rahaa kuin kotimaan matkaajat. Erityisesti paljon ihmisiä työllistävät ohjelmapalvelut ovat riippuvaisia ulkomaisista turisteista. Husky- ja poroajelut, moottorikelkkasafarit ja muut aktiviteetit ovat eritoten kansainvälisten asiakkaiden suosiossa.

Yhteistyö terveysteknologian kanssa tuo ratkaisuja viruksen kanssa elämiseen

Visit Finlandin johtaja Paavo Virkkunen toivoo matkailurajoituksiin yhtenäisiä sääntöjä koko EU-alueelle. Tätä on viime aikoina ajanut voimakkaasti myös eri maiden Visit-organisaatioiden kattojärjestö European Travel Commission. Virkkunenkin epäilee, että koronan kanssa eletään vielä pitkään.

“Toivon tilanteeseen ratkaisuja ja mahdollisuuksia rajoitusten sijaan. Toimimalla yhdessä yli toimialarajojen ja katsomalla tilannetta kokonaisuutena pystymme löytämään ratkaisun, jonka avulla matkailuteollisuus voi selvitä vaikeasta ajasta. Ratkaisuja Covidin kanssa elämiseen on olemassa, ja niitä on uskallettava toteuttaa, jotta kansantaloutemme hyvinvoinnin kannalta oleellisen tärkeä toimiala ei mene nurin. Samalla menisi myös paljon työpaikkoja, hyvinvointia sekä elinvoimaa, maaseudulla ja kaupungeissa.”

Virkkunen näkee matkailutoimijoiden yhteistyön suomalaisen huipputason terveysteknologian kanssa yhtenä mahdollisuutena hallita tilannetta: “Terveysalan korkean teknologian ripeä kehitystyö ja käyttöönotto mahdollistaa nopean testauksen lisäksi vaikkapa mobiilisovelluksilla seurannan ja valvonnan esimerkiksi tuotteistettujen matkailukäytävien toteuttamisessa.”

”Tällä tavoin voitaisiin päästä jopa henkilökohtaiseen ’terveyskuplaan’, jossa säännölliset ja tiheät pikatestit yhdistettynä mobiiliin monitorointityökaluun todentaisivat henkilön matkustuskelpoisuuden hyödyntäen lohkoketjuteknologiaa taustalla”, Virkkunen visioi. ”Viruksen kanssa on opittava elämään, ja se vaatii tieteen luomien mahdollisuuksien täysimääräistä soveltamista ja hyödyntämistä.”

Matkailua avataan maailmalla

Maailmalla etsitään nyt kiihkeästi ratkaisuja matkailun avaamiseen. Esimerkiksi Bulgaria, Espanja, Kroatia, Luxemburg, Portugali, Puola, Ranska ja Ruotsi sallivat jo vapaan matkustamisen ilman rajoituksia kaikista Euroopan unionin jäsenmaista sekä Islannista, Norjasta ja Sveitsistä. Saksassa ja Tanskassa koronan matkustusrajoitusten ilmaantuvuusluku puolestaan on vähemmän kuin 50 tapausta 100 000 asukasta kohti.

Myös testaamisen merkitys kasvaa. Rooman Fiumicinon lentokentälle avattiin äskettäin 650 neliön laajuinen testikeskus yhteistyössä Italian Punaisen Ristin kanssa. Testistä saa tuloksen puolessa tunnissa, ja koronavapaiksi kutsuttuja lentoja on jo pilotoitu maan sisäisesti.

Myös Finnair on aloittanut testausyhteistyön Terveystalon kanssa Suomessa. Finnairin asiakkaille on tarjolla helppo ja nopea pääsy koronavirustestiin sekä kohdemaan edellyttämä todistus negatiivisesta testituloksesta.


Siirtyi sivulle: Matkailu on monelle elinehto: ”Viruksen kanssa on opittava elämään”